En olekaan kuollut!

Joo en ole, en. Mutta ei mulla oo vieläkään oikeen mitään kirjoitettavaa. Tai olisihan sitä, mutta ei oikein lasten silmille soveliasta (hyvä kun uskaltaa itse katsoa).

Oikeastaan tulin tänne nyt vain esittämään yhden pienen kysymyksen. Se on kysymys, joka on riivannut ratkaisemattomana ihmiskuntaa jo miespolvien ajan. Ja tullee riivaamaan jatkossakin.

Onko järkevää, että Helsingin taksikeskus lakkaa toimimasta silloin, kun sitä eniten tarvitaan?

Ruuhkaa my ass! Pääsis edes jonoon saatana!

Picasso ja vitutus

Heippatirallaa. Eilen heittäydyin hetkeksi taiteen ystäväksi ja kävin Ateneumissa katsastamassa Picasso-näyttelyn.

Olihan se melkoinen pläjäys se. Mitään megakuuluisia teoksia ei tietenkään tänne syrjäkylille voi saada, mutta valtava määrä taidetta siellä on näytillä. Kannattaa käydä, todellakin.

Osa tauluista näytti olevan luonnosmaisia. Kenties tahalleen, kenties keskeneräisiä, en voi tietää - valaisevia nekin.

Omituinen sivujuonne oli sinne tänne ripotellut häkkyrät, liekö installaatio oikea sana... Niistä en oikein voi mitään positiivista sanoa. Tai ehkä sen, että nerokin voi tehdä jotain huonoa silloin tällöin osoittaen täten inhimillisyytensä. Tai jotain :)

Pronssiveistokset olivat osittain samaa sarjaa häkkyröiden kanssa, paitsi että joukossa oli muutama "ihan kiva". Sanoisinpa, että näiden näytteiden perusteella olisin hemmolle suositellut keskittymistä pelkästään tauluihin. Tai ainakin tämä näyttely olisi voinut keskittyä.

Mutta ne taulut, ne taulut. Hämmentävä määrä hämmentävän hienoja. Hassuna piirteenä huomasin pitäväni enemmän niistä isokokoisista, aikakaudesta riippumatta. Mitä isompi sen parempi... no ei ihan, mutta jotenkin niissä oli keskimäärin enemmän asennetta ja psykedeliaa.

Joitain kivoja valokuvia oli myös näytillä: hemmosta hommissa ja muuta sekalaista sälää. Olisi voinut olla enemmänkin, mutta toisaalta katsottavaa kyllä oli aikamoinen kerta-annos eniwei.

Jaa se vitutus? Pari omituista yhdenaikaista ei-niin-kivaa juttua saivat aikaan melko infernaalisen vitutuksen, mutta se laimeni kyllä kivasti taidepläjäyksen ansiosta.

Huomasin monta kertaa naurahtelevani näyttelyssä. Tauluille. Jotain kieroa huumoriakin siellä on seassa.

Mitähän Rammstein tähän sanoo? (selvinnee illalla)

Yks' pikku juttu...

Jos kuvan tekijä haluaisi, että kuva havainnollistaisi jotain, tulisi mielestäni laivojen ja rekkojen olla samassa mittakaavassa. Nyt, jos rekka on n. 25 metriä pitkä, tulee aluksen pituudeksi n. 50 metriä. En tiedä tarkkaan minkä tyyppisillä laivoilla kivihiiltä kuljetetaan, mutta eivätköhän ne ainakin parisataametrisiä ole.

Tietysti mittakaavavirhe voi olla myös tarkoitushakuinen, mutta kyllähän se autojen määrä olisi tullut joka tapauksessa selväksi.

Muutenhan tuo eilinen artikkeli oli hyvin valaiseva. (Tosin olisin kaivannut sähköenergian kulutuksen vertailuja, kun kerran tuotiin esille sähkön tuottaminen puulla sota-aikana. Vai enkö vaan osannut lukea?)

Mä en vihaa mitään mä en vihaa mitään...

Valehtelin. Vihaan.

Ze Biitles

Mesta.net:

The Beatles tekee paluun levylistoille

07.09.2009 14:21

09.09.09 julkaistaan koko The Beatles- yhtyeen tuotanto uudelleen remasteroituina. Neljä vuotta kestänyt projekti tuo nyt Beatlesin musiikin esille nykypäivän soundein, vaikka itse kappaleisiin ei ole koskettu. 1)

Beatles-katalogin kaikki 14 albumia on paketoitu kuusisivuisiksi digipackeiksi, joita on täydennetty muun muassa uusilla kappalekohtaisilla esittelyteksteillä ja harvinaisella kuvamateriaalilla. Jokainen albumi sisältää myös "making of"-materiaalin kyseisen äänitteen synnystä.

Kahdentoista Beatles-albumin ulkoasut ja kappalejärjestykset ovat alkuperäismuodossaan. Samoin on myös Magical Mystery Tour, joka on ollut osa The Beatles-katalogia jo vuodesta 1987 cd-versioden ensijulkaisusta lähtien. 2)

Lisäksi Past Masters Vol I ja II on nyt paketoitu yhdeksi tuplalevyksi, joten julkaisussa on kaikkiaan 14 legendaarista albumia, joista kaksi on tupla-cd:tä.

Neljä ensimmäistä Beatles-albumia julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan stereoversioina cd-levyllä.Beatles-katalogi tulee myyntiin koko tuotannon kattavana cd-boksina sekä yksittäisinä albumeina.

Todellisia Beatle-faneja hemmottelee rajoitettuna painoksena saatava The Beatles In Mono -boksi, joka kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen myös suosikkiyhtyeen kaikki monolevytykset. 3)

Samana aikaan levyjen kanssa julkaistaan myös The Beatles: Rock Band -peli, jonka avulla voi itse soittaa yhtyeen ikivihreitä kappaleita.


1) Miksi helvetissä tuossa lukee "nykypäivän soundein", kun remasterointi on tehty nimenomaan siksi, että saataisiin alkuperäinen soundi mahdollisimman hyvin välitettyä?

2) Wikipedia: "The American version was released in late November 1967 as an LP; its cover depicts the EP's artwork in an orange border, with a list of song titles above it, and the album included, until the 1980s, the EP set's 24-page photo/comic booklet blown up to LP-size." Eli albumi on ollut osa katalogia vuodesta 1967.

3) Tässä pientä pilkunviilausta: Mitkä ihmeen "monolevytykset"? Kyse on monomiksauksista, joita ei ole ollut myynnissä sitten 60-luvun... Ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin itseasiassa kaikki Beatlesin äänitykset ovat monoäänityksiä (moniraitaisia kylläkin, mutta ainuttakaan stereoraitaa ei löydy). Rautalangasta: levytykset ovat siis ihan niitä samoja.


Juuh, oilisihan se ihan kiva jos musiikkitoimittaja joskus kirjoittaisi ilman hölmöjä asiavirheitä, mutta... koskaan ei voi voittaa.

Itse ostin tietysti tuon monoboksin. Helvetin kallishan se oli, mutta kyllä kannatti. Esipuheesta selviää hyvin, miksi monoversiot ovat ne oikeat versiot. Paitsi tietenkin parin viimeisen levyn kohdalla, joista ei monoa tehtykään.

Skanneri ei toimi...

Rahat

Kuvassa on siis kaksi seteliä. Kuka osaa kertoa mitä tässä on pielessä.

Edit 09.09.09. klo13:00

Samat setelit etupuolelta.

Taas näitä...

Ajattelin käväistä Lohjalla. Sinnehän mennään tietenkin bussilla. Koska niitä busseja oikein menee? Google auttaa!

"Helsinki Lohja aikataulut"

-> www.02.fi Kaikki junien ja bussien aikataulut reitteineen löydät 02.fi - Tutustu!

Jee! Vähänkö siistii! Kaikki aikataulut! Jumalaton määrä huutomerkkejä odotti ulospääsyä päästäni.


Miksi Helsingissä on linja-autoasema mutta Lohjalla ei, ja miksi tuo pyytää minua antamaan kaupungin Suomessa?

Miksei näitä voi tehdä kunnolla?

Kuvassa: Lohjan linja-autoasemakompleksia rakennetaan 19.1.2006. Valmistuikohan se ikinä?

Edit 090909:

Taisi se valmistua jossain välissä.

Elintarvikekaupoista

Sunnuntaina sattui tämmöinen juttu.

Heräsin Ystävän luota joskus puolen päivän tietämillä. Siinä aamukahveita nauttiessamme kyhäsimme kasaan suunnitelman, johon kuului leffoja, kasviksia, dippiä, juustoja ja punkkua. Punkku olikin minun luonani valmiina odottamassa, mutta muut eineet piti ostaa.

No, aloin siinä sitten uumoilla, että mikähän kauppa mahdollisesti olisi auki - sunnuntai ja kaikkea. Ystävä oli sitä mieltä, että koska on vielä elokuu (ja minä olen viljaa), niin kaikki ruokakaupat ovat auki. Olin kuitenkin kylvänyt kysymykselläni niin pahan epäilyksen siemenen, että hänkään ei sitten ollut ihan varma.

Ja kukapa olisikaan varma. Meillähän on onneksemme asetettu tuo kahdensadan vatipään psykoottinen lauma säätämään niin hienot säännöt kauppojen aukiololle, että kukaan tavallinen ihminen ei enää varmasti tiedä, onko joku kauppa auki jonain tiettynä aikana. Kiitos siitä oikein kovasti.

Asiaa ryhdyttiin siis tutkimaan internetistä. Olen joskus aiemmin kirjoittamalla Googleen "aukioloajat" päätynyt sivulle, jossa on säännöt kauppojen sallituista aukioloajoista. Sieltähän voi sitten leppoisasti aina yrittää päätellä jotain.

Nytpä Google herautti eteeni ensimmäisenä sivun nimeltä aukioloajat.com. Tämähän vaikuttaa mielenkiintoiselta, ajattelin, sinne siis. Pudotusvalikoista valitsin kaupungin ja kaupan lajin. Eteeni pläjähti mittava lista Stadin ruokakauppoja. Jokaisen kaupan perässä luki onko se auki vai suljettu.

Homma vaikutti nerokkaalta. Kaikki Alepat näyttivät olevan auki. Minua hieman kiinnosti, olisiko ympyrätalon Äs-market auki. Ei ollut. Melkein kaikki Äss-marketit olivat "suljettu". Myös ihan vieressä oleva Piritorin Ääs-market.

Totesimme, ettei se nyt niin jönnilleen ole sen valikoiman laajuuden kanssa, improvisoimalla sisään vaan. Totesimme myös, että jos kävelemme Hesaria pitkin luokseni, ohitamme kaksi auki olevaa Alepaa. Good enough.

Siirsimme vaatteet ns. niskaamme ja tallustimme kohti Kurvia. Mitä näimmekään? Auki olevan Piritorin SS-marketin. Mieleen palautui lähes käsinkosketeltavana muinaisten roomalaisten legendaarinen elämänviisaus: "Mitä Vittua!!!"

Lopputulos: joku on suuressa neroudessaan keksinyt perustaa sivuston, jossa epätietoisille kansalaisille jaetaan selkeästi tietoa siitä, onko joku aukiolosääntöviidakkoon eksynyt kauppa auki vai ei. Ja siellä on sitten väärää tietoa. Aivan saatanan hienoa. Kiitos tästäkin aivan älyttömästi.

Lopputulos nro 2: Minä annan tässä nyt ihan ilmaiseksi eduskunnalle uudet ruokakauppojen aukioloajat.

KAIKKI RUOKAKAUPAT SAAVAT OLLA AUKI JOKA PÄIVÄ KLO 07-21

Poikkeus 1: Jotkut pikkukaupat saavat olla auki 07-23. Päättäkää itse millaiset, niin on teilläkin jotain tekemistä.

Poikkeus 2: Äitienpäivänä kaupat ovat kiinni. Tämän verran ihminen voi vielä muistaa. Mitään taikauskoon perustuvia poikkeuksia ei sallita (eli joka jumalan päivä ja joka saatanan päivä, mutta ei äitien päivä), onko selvä!

Oliko vaikeeta, oliko? Ja sitä kauppaa ei ole pakko pitää auki jos ei halua tai pysty.


Moikka!

Elintarvikkeista

Paljon on lehdissä lässytetty kauppojen liha- ja kalatiskien tavarasta; laadusta ja tuoreudesta. Aika moni kirjoittaja on ollut sitä mieltä, että ostajan pitäisi osata nähdä tai maistaa tai haistaa tai vaikkapa tunnustella, että onko kama hyvää vai ei.

Minäpä kysyn nyt: mitä vittua?

Eli kaikki asiakkaat tsekkaavat siellä lihatiskillä ostettavan tavaran ja sitten tekevät mahdollisen ostopäätöksen?

Oletetaanpa sitten että kaikki asiakkaat ovat niin asiantuntevia, että todella osaavat tuon homman. Mikä on lopputulos? No, huonot tuotteet jäävät myymättä (ja asiakkaat ovat kuluttaneet helvetisti aikaa ja hermoja [ja myyjän hermoja]).

Mitäpä jos se myyjä kuitenkin tsekkaisi ne kalat ja lihat etukäteen, ettei oikeasti kulutettaisi kaikkien aikaa ja psyykettä aivan tarpeettomaan vehtaamiseen. Luulisin nimittäin että kokeneelta myyjältä homma hoituu n. sata kertaa nopeammin.

Okei, asiakkaiden pitäisi siis voida luottaa myyjään...

Ei mulla tietenkään ole mitään suoraa ratkaisua kysymykseen, vituttaa vaan kaikki turha säätäminen esim. kaupassa.


Off topic:

Mielestäni nakkikioskin välittömään läheisyyteen oksentaminen on aivan tahditonta.


Todella off topic tekstari:

"Tein virheen. Istun terassilla Prahan ytimessä ja tilasin vitun ison valkoviinin. Sit tajusin et täällä soi Queen. Siis se ainoastaan! Olispa ase, kuulisit loput tarinasta iltauutisissa."

"Kiva" pääministeri

Kun eilen duunissa katselin uutisista sitä mökellystä ALV:sta, niin olisin voinut kirjoittaa tämän uutisen suorilta kuulematta ensimmäistäkään lausuntoa miltään etujärjestöltä.

Jaa miksikö? Noh, satunpa itsekin olemaan yrittäjä ja kyllä se aina kirpasee kirjottaa laskuun se ALV päälle. Se nimittäin saa laskun näyttämään suuremmalta :) Eihän se merkitse mitään jollekin isolle firmalle, joka voi vähentää minulle maksetun ALV:n omista tilityksistään, mutta yksityiselle henkilölle se on aivan helvetin suuri osuus laskusta jo nyt.

Ja mitä mä saan siitä, että kerään valtiolle verotuloja vuodesta toiseen (sen lisäksi että maksan omasta palkastani lisäksi vielä kolmanneksen veroja yms.) ? No turpaanhan siitä vaan saa. Nääs, jos on kerättyjen verojen tilitys myöhässä, niin sitten maksat myöhästymiskoron JA jotain raippaveroa.

Pimeenä vaan, sano mummo kun sokeeta tikulla silmään pisti. Vai miten se ny...


ps. "kiva" = paska.

Paska mainos

Taas kerran on pakko kysyä, että onko joku ihminen niin tyhmä, ettei tajua näiden itsestään sivun päälle pomppaavien mainosten aiheuttavan ainoastaan voimakasta inhoa (ehkä jopa murhanhimoisia tunteita toteuttajaansa kohtaan).

Älkää oikeesti viittikö laittaa näitä ainakaan uutissivuille saatanan ääliöt.

Desibelit

Ennen:

Vartti.

Jälkeen:

Vartti.

Aikamoinen ero noissa lukemissa...

Wiki: "Koska äänen teho on verrannollinen äänenpaineen neliöön, äänenpaineen kasvaminen kymmenkertaiseksi vastaa äänen tehon satakertaistumista eli kahdenkymmenen desibelin (2 belin) nousua."

Jos tosta nyt ottaa vaikka 138 - 120 = 18, niin oisko siinä suunnilleen yhdeksänkertainen äänenpaineen ero arviossa ja lopputuloksessa.

No, eihän tuosta (hyvin epämääräisestä) uutisesta selviä oikein mitään muuta, kuin että kauhia meteli on ollut. Ja jos joku ei ole laittanut tulppia tai sormia korviinsa, niin kärsii nyt joko pysyvästä tai väliaikaisesta kuulovauriosta.

"Poliisin arvio tapahtuman kävijämäärästä oli järjestäjiä maltillisempia, noin 65 000 ihmistä."

Veikkaan että tuohon joukkoon mahtuu muutamakin soiva korva.

(Kesällä tuli vedettyä muutama festarikeikka keskimäärin 100-105dB (tunnin ajan) ja kyllä aina soi hieman seuravana päivänä.)

Hitsin kätevät

Pasilan asemalla on uusittu joitain liukuportaita. Menin sellaisella uudella raiteelle kolme. Mieleeni juolahti kysymys: ovatko nämä Suomen vai peräti koko Euroopan hitaimmat liukuportaat?

Hyvä veli -yhteiskunta

Niinhän teillä korkea-arvoisilla vittupäillä on ollut. Siellä on varmasti hyvä olla. Kaikilla alemman luokan kansalaisilla ei ehkä ole niin kivaa, he (me) kun eivät todellakaan elä missään hyvä veli -yhteiskunnassa.

Mutta hyvä, kun sanoit ääneen.

Käypä muuten esim. juoksulenkilläsi seisahtumassa hetkeksi pelastusarmeijan soppajonon luona, ja sano siinä kuuluvalla äänellä, että eikö ole kivaa kun meillä on tämä hyvä veli -yhteiskunta. Muista kääntää toinenkin poski.

Jeesus. Pidä toi ilme.

Luukku

Luulin lopettaneeni tämän meilin, vaan siellähän se köllötteli.

Varmaan arvaatte, että halusin lopettaa sen, koska roskapostisuodatuksesta joutuisi maksamaan... Paska palvelu. Vai onko Maikkarille jotain iloa noista miljoonista viagramainoksista, jotka lojuu niiden öö... jossain... no tallentuuhan ne jonnekin, eli sanotaan vaikka: kovalevyillä.

Mikkelistä

Tuli käytyä vielä yksillä festareilla. Jurassic Rockissa. Hämmentävän monta rokkitapahtumaa tulikin tsekattua tänä kesänä taas.



Hotellissa oli joku Suomi-lehdykkä turisteja varten. Siinä oli hauska mainos.


"Destia on esimerkki siitä, millaisia ongelmia syntyy, kun valtion virasto muutetaan vapailla markkinoilla kilpailevaksi ja kasvua tavoittelevaksi osakeyhtiöksi." hs.fi

Lisäys: Heh, "puoleita".
/Lisäys

Samassa lehdessä oli joku ihme mietelause:


Mitähän tohonkin nyt sanois. En sano mitään.

Hyvää loppukesää kaikille. Kesä on joskus ihan kiva.

(nyt ei tule mieleen mitään hauskaa allekirjoitusta)

Sunnuntain kirpparilöytöjä

Onhan mulla nää Siekkarit ceedeinä, mutta jos vinyyli tulee vastaan, niin ostan.


Tässä on nimmari etiketissä. Päivätty vuonna -72.

Jotain viimeaikaisia lappuja

Qstockissa tuli näämmä vedettyä yksi seitsemästä drinkistä tuosta passista. Ja "artist" ei nyt tarkoita esiintyjää. Ei tod. Enkä tiedä miksi mulla on kaksi tuskan passia. En tod. Loppu.

Ilosaaressa yli kymmenen vuoden tauon jälkeen.

FNM tuli nähtyä ihan maksavana asiakkaana. Bändi oli saatanan hyvä.

Kiitos kortista :)

Loppu.

Pyöräily työpaikalle vaikeutui hieman

Jees. Minäpoikahan olen jo joitain vuosia kulkenut työmatkani polkupyörällä Kalliosta Pitäjänmäkeen - aina sään salliessa. Se on mukavaa ja helppoa ja pyörätie on koko matkalla ollut varsin ensiluokkainen.

Nytpä on sitten jo jonkun aikaa ollut käynnissä isohko tietyö Ilmalan junapysäkin kohdalla. Ja pahasti näyttää siltä, että muutokset suunnitellut henkilö joko vihaa pyöräilijöitä tai sitten on tehnyt läjän infernaalisia mokia viitsimättä edes käydä paikan päällä.

Kuvassa ramppi, joka tulee radan ylittävältä sillalta alas. Ennen tämä ramppi kääntyi radan suuntaiseksi, mutta nyt se suuntautuu viistosti poispäin radasta.

Radan alittaa uusi tie.

Tässä rampin alapää, jossa pyöräilijät pitkän alamäen päätteeksi tekevät suorakulmaisen käännöksen ja sinkoutuvat autojen sekaan. Nimittäin aiemmin oli mahdollisuus polkea Helsingin rautatieasemalta Leppävaaraan joutumatta autojen sekaan missään vaiheessa. Miksi helvetissä tähän pitää nyt sitten tehdä risteys, jossa pyöräilijät joutuvat ylittämään ajoradan? Ja näin vaihteettoman miestenpyörän omistajana on todella vittumaista, ettei voi hyödyntää millään tavalla sillalle noustessa kerättyä energiaa, eli tuossa on pakko jarruttaa ihan tosissaan - sinne meni hyvät vauhdit.

Pyörätietä ei siis missään tapauksessa voitu vetää tien yli? Häh?

Ja mitäs sitten seuraa? Parin sadan metrin jälkeen oudosti parkkipaikan kiertävä (suunnittelija ei _varmaankaan_ ole autoilija) pyörätie kapenee puoleen!!!! Siis mitä vittua! En ole vielä ollut niin aikaisin liikenteessä, että olisin nähnyt miten tuossa onnistuu pyöräily plus kävely parhaaseen työmatkailuaikaan kaksisuuntaisesti. Veikkaus on ettei todellakaan hyvin.

Pyörätien kavennus loppuu juhlalliseen liikenneympyrään. On se vaan saatanan hienoa rakentaa liikenneympyröitä. No, minähän kun en uskalla ajaa sitä ylikapeata pyörätietä vastaantulevien pelossa, niin sieltä rampilta tänne ympyrälle asti ajan tiellä.

Tässä nyt ei näy sitä minimalistista aukkoa, josta pyöräilijä pääsee takaisin pyörätielle, kun kuvaa ottaessani seisoin juuri siinä paikassa; mutta eipä liene vaikeaa arvata, että juuri kukaan tietä pitkin pyöräilevistä ei kierrä tuota liikenneympyrää oikealta puolelta. Koska se on aivan järjetöntä.

Että kiitos vaan. Varmaan tästä on jotain hyötyä autoilijoille, mutta samalla on tehty dramaattinen huononnus pyöräilijöille. Vituttaa ihan saatanasti joka kerta.

Tää menikin niin hauskaksi, että siirrytään nyt ihan Kertsiin

Otsikko Ahterissa: Suunnittelija on pannut parastaan



Oulun ev.-lut. seurakuntien logossa on siis kirkkovene :)

Tällä duunikoneella kun avaa tuon sivun, niin alalaidassa näkyy vain tuo rämpsä, teksti rajautuu sopivasti pois.

Lisäys: Hesarin uutinen:

Joko tuo Kimmo Keksi on aivan totaalisen pihalla tai sitten havinaisen pokka näyttelijä.

Lisäys2: Kaikki mennee sittenkin suunnitelmien mukaan...

Lisäys3: homma jatkuu entistä hauskempana :)

Ja sen verran haluan vielä sanoa tähän itse, että voisiko joku noille kirkonmiehille vääntää rautalangasta sen, että kun tuota pimpsan symbolia on alettu kutsua kirkkoveneeksi, niin se on huumoria. Itse symboli ei ole koskaan yrittänytkään symboloida kirkkovenettä.

Lisäys4: Tiina kirjoittaa aiheesta.

Teostot ja muut

Siitä Jungnerin videopläjäyksestä. Julkisuudessa on kerrottu että Mikael ei ole maksanut tekijänoikeusmaksua sen biisin käyttämisestä videokollaasissaan.

Joopati joo. Ei riitä.

Kun tuollaisen teoksen tekee, niin pitää pyytää säveltäjältä (tai oikeuksien hallitsijalta) lupa käyttää biisiä tuossa uudessa teoksessa. Lupa heltiää useimmiten rahalla. Isolla rahalla. Teostolla ei ole taksoja kyseiseen hommaan, eikä valtaa antaa lupaa.

Että ihan tiedoksi vaan.

Ja juu, tiedän että näitä tehtaillaan miljoona päivässä, mutta asia sinänsä on näin. Sä et laita mun biisiä sun elokuvaan ilman mun lupaa, noin yksinkertaistetusti sanottuna.

EDIT: Tosta löytyy lisää. Tosin mielestäni tuossa jätetään mainitsematta selkeästi, että kysymyksessä on tavallaan uusi teos, mikä on mielestäni oleellinen pointti.

Tässä se on kyllä sisällytettynä:
”Myös taiteellisessa käytössä on väärin olla kysymättä lupaa, mutta kaupallinen tekijänoikeusrikkomus on paljon vakavampi asia.”

Meinaan vaan, että kun Kata mainitsi kommentissaan, että käyttää ohjelmanteossa mitä biisiä vaan, niin sehän on ookoo ja sille on olemassa valmiit taksat.

No joo no

Kyllähän se tällaisena aamuna klo 4:40 Kallio tuntuu ihan hillittömän hienolta paikalta.

Vaikka ois tullu takkiin kahdeltakin naiselta.

Pitää ostaa isompi lompakko taksikuiteille.

Haa, kesä on virallisesti alkanut!

Puhelin

Jos jollain tulee vastaan musta Nokian 5140i jossa on selkäpuolelle laitettu pätkä ilmastointiteippiä poikittain niin, että se tulee hieman reunoille asti, niin ottaa talteen ja ottaa muhun yhteyttä. Puhelimella ei ole mitään rahallista arvoa, mutta siellä on jotain juttuja, jotka ovat minulle tärkeitä.

Hävisi/pöllittiin Kalliossa Karhupuiston kulmilla sunnuntaina aamuyöstä. Kiva juttu tosiaan.

En nyt sitten löytänyt mitään järkevää kuvaa föönistä...

EDIT: Viikko ja päivä myöhemmin puhelin löytyi! Todella ihme homma.

Nyt lähtee!

Aloitin juuri uuden uran laululyriikoiden kirjoittajana. Kas tässä maistiaisia:

Tule tänne, hyvä poika, on sikarin.
Et aio mennä pitkälle, lentää korkealla,
Olet koskaan kuolee,
Et aio tehdä sitä, jos yrittää;
They're gonna love you.
Tuota olen aina ollut syvää kunnioituksen,
Ja olen sitä mieltä, että vilpittömästi.
Bändi on aivan fantastinen,
se on todellakin mitä ajattelen.
Voi se tapa, joista yksi on Pink?
Ja me teimme kertoa teille nimen peli, poika,
Me kutsumme sitä Riding the Gravy Train.

Olemme vain tippuu.
Olemme kuulleet siitä myydä pois.
Sinun täytyy saada levy ulos.
Olet sen velkaa ihmisiä.
Olemme niin onnellinen voimme tuskin count.
Kaikki muu on vain vihreä,
Oletko nähnyt kaavioon?
Se on hiton alku,
Se voitaisiin tehdä hirviö
Jos me kaikki vetää yhdessä joukkueen.
Ja me teimme kertoa teille nimen peli, poika,
Me kutsumme sitä Riding the Gravy Train.

täält

Äh, nythän mä vasta pääsin vauhtiin... yks vielä:

Pistooli laukausta rengas vuonna barroom yö
Anna pasteija mielitietty alkaen ylemmän hallissa.
Hän näkee baarimikko vuonna ryhmän verta,
Itkee pois, hyvä jumala, ne tappoi heidät kaikki!
Täältä tulee tarina hirmumyrskyn,
Mies viranomaisten tuli syyllinen
Saat jotain, että hän ei koskaan tehnyt.
Otetaan vankila solun, mutta kerran hän voisi-a on
Edustamia maailmassa.

Kolme elinten lyin siellä ei pasteija ks.
Ja toinen mies nimeltä bello, movin noin salaperäisesti.
I didnt tehdä sen, hän sanoo, ja hän tuo esiin kätensä
Olin vain robbin rekisteriin, toivon, että ymmärrät.
Näin ne leavin, hän sanoo, ja hän lopettaa
Yksi meistä oli parempi jopa poliisit.
Ja niin Patty soittaa poliisit
Ja he saapuvat paikalle niiden punaista valoa flashin
Kun kuuma New Jersey yö.

Samaan kaukana toisesta kaupungista
Rubin Carter ja pari ystävät ovat drivin ympäriinsä.
Numero yksi haastaja varten keskisarja kruunu
Ei ollut aavistustakaan mitä kinda paska oli mennä alas
Kun poliisi veti hänet oikealle puolelle tietä
Aivan kuten ennen ja aika ennen sitä.
Vuonna Paterson thats juuri niin kuin asiat menevät.
Jos youre musta saatat samoin ei näy kaduilla
vähemmän haluat tehdä lämpöä.

Alfred bello oli kumppani, ja hän oli rap varten poliisille.
Häntä ja arthur Dexter bradley olivat pelkästään prowlin noin
Hän sanoi, näin kaksi miestä runnin, ne näytti middleweights
He hyppäsivät valkoisen auton out-of-state-levyt.
Ja neiti piiranen mielitietty vain nyökkäsi hänen päätään.
Poliisi sanoi, odota minuutti, pojat, tämä niistä ole kuollut
Niinpä he ottivat hänet on sairasosasto
Ja vaikka tämä mies tuskin ks.
He kertoivat hänelle, että hän voisi tunnistaa syylliset miehiä.

Neljä on mornin ja ne nostokerran Rubin vuonna,
Ota hänet sairaalaan ja he tuovat hänet yläkerrassa.
Haavoittunut mies näyttää aina hänen yksi dyin silmä
Sanoo, whad teitä saattamaan hänet täällä? hän ei ole mies!
Kyllä, heres tarina hirmumyrskyn,
Mies viranomaisten tuli syyllinen
Saat jotain, että hän ei koskaan tehnyt.
Otetaan vankila solun, mutta kerran hän voisi-a on
Edustamia maailmassa.

Neljä kuukautta myöhemmin, gettoja ovat liekki,
Rubins Etelä-Amerikassa, fightin hänen nimi
Vaikka arthur Dexter bradleys edelleen ryöstön peli
Ja poliisit ovat Puttin ruuvit hänelle Näyttää jotakuta syyttää.
Muista, että murha tapahtui vuonna baari?
Muista te sanoitte näki GetAway autoa?
Luuletko youd haluan pelata pallon lakia?
Sitä mieltä, että se voi-a ollut, että taistelija, että olet nähnyt runnin että yö?
Dont unohtaa, että olet valkoinen.

Arthur Dexter Bradley sanoi, Im todellakaan ole varma.
Poliisit sanoivat, köyhä poika kuten voit käyttää tauon
Meillä teitä Motellin työtä ja olivat talkin ystäväsi bello
Nyt te dont wanta mennä takaisin vankilaan olla mukava kaveri.
Youll olla menee yhteiskunnalle palveluksen.
Tämä sonofabitch on rohkea ja pääsin rohkeammin.
Haluamme tuoda perseeseen ja sekoitetaan
Haluamme nastainen tämän kolminkertainen murha hänelle
Hän ei ole herrasmies jim.

Rubin voitaisiin toteuttaa miehen kanssa vain yhden boolin
Mutta hän ei koskaan ei halua puhua siitä kaikki paljon.
Sen työssäni, hed sanoa, ja teen sen maksutelevision
Ja kun sen yli Id juuri niin pian mennä omalla tavalla
Jopa jotkin paratiisi
Jos taimen puroihin virtauksen ja ilma on mukavan
Ja ratsastaa hevonen pitkin polkua.
Mutta sitten ne vei hänet on Jailhouse
Jos he yrittävät kääntää ihmisen hiirtä.

Kaikki rubins kortit oli merkitty etukäteen
Koe oli sika-sirkus, hän ei ole koskaan ollut mahdollisuutta.
Tuomari teki rubins todistajia drunkards alkaen slummeissa
Jos valkoinen folks joka katseli hän oli vallankumouksellinen pylly
Ja musta folks hän oli vain hullu neekeri.
Kukaan ei epäillyt, että hän veti käynnistyshinta.
Ja vaikka he eivät voi tuottaa ase,
Da sanoi, että hän oli se, joka teki deed
Ja kaikki valkoisia tuomaristo sovittu.

Rubin Carter oli virheellisesti yrittänyt.
Rikos on murha yksi, arvaa kuka todisti?
Bello ja Bradley ja he molemmat kaunistelematta valehteli
Ja sanomalehdissä, ne kaikki menivät pitkin varten kyydistä.
Miten elämän tällainen mies
Olevan palmunydin noin tyhmät käsin?
Jos haluat nähdä hänet ilmeisesti kehystetty
Couldnt auttaa mutta minua hävetä elää maa
Jos oikeus on peli.

Nyt kaikki rikolliset niiden takit ja niiden suhteita
Vapaasti juoda Martineilla ja katsella auringon nousua
Vaikka Rubin istuu kuten Buddha on kymmenen-jalka solu
Viattoman miehen elävä helvetti.
Thats tarina hirmumyrskyn,
Mutta se tapa olla yli ennenkuin he selvää hänen nimensä
Ja antaa hänelle takaisin aika HES tehnyt.
Otetaan vankila solun, mutta kerran hän voisi-a on
Edustamia maailmassa.

Maailman paskin otsikko

Beatles-tuottaja. Kukahan siitä tulee mieleen? Hetkinen, katsotaanpa.

Please Please Me, tuottaja George: Martin
With the Beatles, tuottaja: George Martin
A Hard Day's Night, tuottaja: George Martin
Beatles for Sale, tuottaja: George Martin
Help!, tuottaja: George Martin
Rubber Soul, tuottaja: George Martin
Revolver, tuottaja: George Martin
Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band, tuottaja: George Martin
Magical Mystery Tour, tuottaja: George Martin
The Beatles ("Valkoinen tupla"), tuottajat: George Martin, Chris Thomas, bändi jne...
Yellow Submarine, tuottaja: George Martin
Abbey Road, tuottaja: George Martin
Let It Be, alkuperäisten äänitysten tuottajat: George Martin, Glyn Johns, bändi jne... lisä-äänitysten ja miksauksen tuottaja: Phil Spector

No tottakai Phil Spector!

Fillari

Kävin moikkaamassa fillariani tossa pihalla. Putsailin vähän ja lisäsin hieman roudarinteippiä sinne tänne.

Ketjusuoja ja soittokellon kiinnitys ovat menneet rikki, kun se on tuossa pihalla tuulessa lennellyt. Siispä kauppaan joku päivä.

Ehkä jo huomenna pyörällä töihin?

Edit: taksilla.

Niin pihalla osa 2

Tää oli niin hassu, että mun oli pakko se varastaa MBC:ltä. Älkää suuttuko kovin paljon, nettihän on tehty varastamista varten eniwei :)

Edit: Kappas, tämähän jatkuu vielä hassummin...


"En ole saanut yhtään negatiivista palautetta kuvasta." Jutalla on kyllä maailman tehokkain avustaja, joka kykenee näemmä jopa aivan mahdottomiin suorituksiin. Miten kaikki se murskaava kritiikki ja pilkanteko on pystytty pitämään pois Jutta-paran silmistä ja korvista?

Pihalla

Kaveri repi mut sunnuntaina ulos, koskapa oli joku Kallio Kukkii -tapahtuma.

Pahuksen paljon oli ihmisiä siellä Harjun nuorisotalon takana.

Ainakin Plutonium 74 soitti. Jasse vissiin miksaa tuolla metallikehikossa.

Näkymä "itälavalta" nuorisotalolle.

Ostin huvikseni pari levyä. Siellä oli joku divarinpitäjä laittanut myyntipöydän pydeen. Olisin ostanut enemmänkin, mutta onneksi ei ollut rahaa mukana paljoa.

Tää on niin Keravaa... (en jaksanut ottaa kuvaa, skannasin vain, ja LP:hän ei mahdu tohon skanneriin kokonaan)


Tämä Sielun Veljien sinkku oli pakko saada. Niin pakko, että jouduin oikein vippaamaan rahaa kaverilta. (vanhempi hintalappu on selkeästi markoissa :))

En ole edes tsekannut levyjen kuntoa. Varmaan kehno, mutta noi nyt on tollasia kivoja juttuja.

Klassikkoainesta: C-kasetti

(Katsotaan onnistuuko tää pasteeminen...)

Kirjoittelin taannoin digitaalinauhaformaateista varsin pintapuolisesti, kunhan nyt heittelin erilaisia vaihtareita eräässä taideteoksessa esiintyneelle diginauhalle. Sen postauksen kommenteissa Nikke toi esiin perverssin kiinnostuksensa C-kasetteihin. Ja kuten lupasin, nyt sitten vilkuilemme erilaisia C-kasetteja (Compact Cassette).

Ensimmäisenä on ns. normaalinauha eli IEC I -normin mukainen rautaoksidilla päällystetty muovinauha suljetussa kotelossaan (jossa kuitenkin on avaamista varten ruuvit, jotta sitä voi "korjata"). Tätä nauhaa siis käytetään ykkösasennossa eli Type I/Normal/Standard/joskus myös "Low Noise" (LN). Ne mankkaheebot, jotka omistavat automaattisella tunnistuksella olevan soittimen, eivät tietenkään tajua näistä asennoista mitään. (Soitin tunnistaa kasetin tyypin kotelossa olevien pienten reikien avulla)

Olen tässä kuvannut lähes pelkästään TDK:n nauhoja, joita minulta löytyi kattavin valikoima.

Ylh. vas. TDK D, peruskasetti. Hyvä ja halpa. Ylh. oik. TDK AD, helvetin hyvä peruskasetti. Voitti useita testejä ennen kuin TDK toi markkinoille paranneltuja versioita tuosta peruslaadustaan. Kuten alh. vas. TDK AD-S, joka ei kylläkään ollut sen parempi vaikka piti. Kalliimpi se kyllä oli. Mutta alh. oik. TDK AD-X olikin piirun verran parempi (ja kalliimpi).

Tässä vielä myöhemmin markkinoille tullut AR, joka oli olevinaan taas parempi, ja AR-X, joka myös oli parempi ja kalliimpi. Muistelisin, että tuossa mentiin jo yli kahdenkymmenen markan siinä 80/90-lukujen vaihteessa. Alarivissä pari epänormaalin pituista kasettia. 46-minuuttinen on tehty varmaan siksi, että siihen pystyi äänittämään melkein minkä tahansa vinyyliälpeen säilyttäen sen tärkeän puolenvaihtokokemuksen. 120-minuuttisia käytin aikoinaan keikkamiksauksia äänittäessäni, vaikka ei sekään tietysti aina tarpeeksi pitkä ollut. (Tarkkavaisimmat lukijat ehkä huomaavat, että keloissa näyttää olevan nauhaa suurinpiirtein saman verran vaikka pituutta on kaksinkertaisesti!!! Kyllä, pidemmissä kaseteissa on ohuempaa nauhaa, joka on tietysti herkempää vaurioitumaan, aijai.)

Siirrymme tässä IEC II - normin maailmaan, eli kromiasennossa käytettäviin nauhoihin (Type II/Chrome). Krominauha on päällystetty kromioksidilla rautaoksidin sijaan. Kromioksidi toistaa tällä kasetin alhaisella nauhanopeudella hieman paremmin korkeita taajuuksia, siksi sitä käytettiin kaseteissa. Ammattilaitteisiin ei krominauhoja yleensä valmistettu, koska niissä käytettävät nopeudet ovat suurempia ja korkeat taajuudet toistuvat siten paremmin eniwei. Se, ovatko seuraavat kasetit krominauhoja vai ei, jää TDK:n salaisuudeksi. He myivät näitä kromiasennossa käytettäviä nauhoja, mutta eivät milloinkaan sanoneet niitä krominauhoiksi. Ja ne olivatkin yleensä parempia kuin mitkään nauhat, joissa luki kromi . Krominauhan haittapuolena on nimittäin heikompi herkkyys (musa ei tule yhtä kovaa takaisin kuin normaalinauhalta) ja siitä seuraava säröytymisalttius.

Ylh. vas. TDK SA, perus High-asennossa käytettävä nauha. En oikein digannut, mutta käytin silloin tällöin, koska minulla oli neliraitakasettimankka, joka äänitti vain type II -nauhoille (Tascam 244). Ylh. oik. luuraava TDK SA-X olikin paljon parempi ja muistaakseni hinta heilui jo 30mk hujakoilla kappaleelta. Kasetteja onneksi pystyi ostamaan laatikoittain, jolloin hinta halpeni tuntuvasti, ja vielä parempana vaihtoehtona: joku Finnairilla työskentelevä sukulainen osti niitä laatikoittain Jenkeistä huomattavasti alle puoleen hintaan siitä tuntuvasti halvemmasta. Alarivissä eri vuosikerrat samoista nauhoista.

Seuraavan kuvan ylh. vas. on vielä type II TDK SF, joka oli täysin merkityksetön uusi versio.. Mutta vieressään oikealla on type IV eli ns. metallinauha: TDK MA-R. Se sisältää metallilla pinnoitetun nauhan - ei siis metallioksidilla. Näissä pitäisi olla paras signaali/kohinasuhde ja taajuustoistokin. Varmaan onkin, mutta hinta oli aivan järkyttävä ja monet halpisnauhurit eivät pystyneet näitä käyttämään, kun esimagnetointivirrat oli taas ihan erit. Tuolla muovikuoren sisällä näkyy metallinen kehikko, joka tekee kasetista noin kolme kertaa normaalia painavemman. Uskottavuuden tavoittelua selvästi.

Tänään läpikäymäni kolmensadan (eikä siinä ollut edes kaikki) kasetin joukosta löysin vain yhden, jossa luki rehellisesti Chrome. Scotch'in (3M) kasetti on se (alh. vas.). Ja alh. oik. on se toinen yksinäinen: synkistä synkin ferrokromikasetti (type III/ FeCr), jossa yritettiin tuplapäällysteellä saada hyödynnettyä sekä rauta- että kromioksidin parhaat puolet. Mielestäni lopputulos oli susi, ja monet nauhurit eivät osanneet äänittää ko. nauhalle siedettävää saundia esimagnetointiongelmien tai säätöjen puuttumisen takia.

Tuossa kasettivarastoani kuopiessa tajusin, että olen ajan mittaan antanut kaikki tosi halpiskassut pois. Aina kun on jotain demoa tai levyä pitänyt äänittää jollekin, niin olen ottanut asenteen, että ei se kuitenkaan takaisin tule, ja äänittänyt kasetille, jonka menettäminen ei kirpaise. Niinpä en tähän loppuun oikein saa haluamaani friikkishowta Olympia ja Hellesens -kasetteineen, mutta jotain kumminkin.

Ylh. vas. jostain syystä minulle kulkeutunut Yleisradion kasetti. Ovat ilmeisesti tilanneet joltain tehtaalta miljoona kasettia omilla etiketeillä. Sehän olikin varsin yleinen käytäntö aikoinaan. Ja halpa. Mutta tehtaatpa eivät ikinä myyneet tuolla tavalla parasta laatuaan, mikä varmasti sapetti montaakin studionomistajaa ja ihmetytti asiakasta ("Miks tää kuulostaa paskalta vaik se oli ihan jees studios?"). Ylh. oik. Agfan kuuluisa värillinen kassu!!! Jos lukijoissa on ketään 70-luvulla kasetteja käyttäneitä, he varmasti muistavat nämä iloisen väriset, mutta ei niin kovin hyvät kasetit. Punainen ja sininen oli ainakin vielä.

Alh. vas. c-kasetin kehittäjän Philipsin täysin ala-arvoinen muoviklöntti! Saatana että potutti aikoinaan. Anttila mainosti, että meillä on halvalla kasetteja. Mutsin duunimatka silloin kulki etäisesti Kampin Anttilan ohitse. Pyysin häntä tuomaan pari laatikollista noita (Tarjous oli 10kpl n.12mk) (olikse muuten silloin Tennispalatsissa??). Kyseessä oli tietenkin pilalle mennyt erä, joka dumpattiin lähimpään sosialistiseen maahan, johon sai myydä kasetteja, eli Soviet Finlandiin. Verenpaine nousee... Osa ei edes suostunut pyörimään, ruuveja löysentämällä jotkut sai toimimaan. Ja tuossa mulla on kotiäänityksiä 70-luvulta; ja jos mä ton laitan koneeseen, niin sieltä nousee vaan pölyä eikä ääntä kuulu. Vittu! Alh. vas. Kodakin (huomatkaa filmivalmistajien läsnäolo nauhamarkkinoilla) laatunauha ;)

Jonkunlaisen tolkun pitämiseksi minulla oli tässä enimmäkseen TDK:n nauhoja. Ja käyhän tuosta aika hyvin esille se, että jo yhdellä valmistajalla on aivan liikaa lähes samanlaisia vaihtoehtoja (siellä aikaisemmassa postauksessa on vielä yksi TDK:n normaalinauha). (Jos joku haluaa kysyä, mikä toisen valmistajan nauha vastaa näitä esitettyjä nauhoja, vastaan mielelläni.) Käytin TDK:ta mielelläni laadun ja edes kohtuullisen luotettavuuden takia. Muita hyviä merkkejä olivat BASF, Maxell, SONY, Denon, ehkä AGFAkin.

Yksi asia, joka on jäänyt kaihertamaan mieltäni, on: Miksi HIFI-lehden testeissä SONY:n nauha voitti aina? Muutoinhan kaikki testit olivat melko lailla TDK:n hallintaa. Se näytti silloin tosi epäilyttävältä ja omissa testeissäni SONYt eivät mitenkään loistaneet.

Kasettidekkejä olen omistanut enmmän kuin osaan laskea. Yleensä kaksi tai kolme yhtä aikaa. Kovassa käytössä niitä hajoili tasaiseen tahtiin ja korjaaminen on tunnetusti ollut silkkaa ajanhukkaa. (NAD, Pioneer, Marantz, Tascam...)

Tuossa alla on kuva pitkäikäisimmästä dekistäni, Harman/Kardon CD 491. Ostin sen muistaakseni vuonna 1986. Säästin pienestä palkastani ensin noin kolmanneksen hinnasta ja loput maksoin kolmessa kuukaudessa, kun silloin oli semmoinen systeemi, että lyhyessä osarissa ei tarvinnut korkoa maksaa. Hinta oli hieman yli 6000mk, joka oli meikäläiselle silloin aivan järkyttävä laaki. Mutta hyvä peli oli saatava ja ei kyllä ole kaduttanut tippaakaan.

Kuten kuvasta näkyy, kaikki on säädettävissä. Mukana tuli myös pieni ruuvari, jolla pääsee noihin rec calibration -säätöihin ja äänipään kulman säätöön kasettipesän alalaidasta. Mittarit ovat erinomaiset ja äänitystä pystyy vertailemaan livenä tape monitor -nappulalla. Huh, on se vaan hieno peli. Harmi, että se on vain kasettimankka.

Kello on nyt sen verran, että silmä menee kiinni, mutta olisin iloinen, jos esittäisitte asian tiimoilta kysymyksiä. En minäkään ihan kaikkea tiedä, mutta pohditaan sitten lisää.

Pieni lisäys 3.8.07. klo 2:22:

Zepa mainitsi siellä edellisen postauksen kommenteissa jotain Maxellin kaseteista. Kävin uudestaan läpi kasettivuortani ja tajusin omistavani myös huomattavan määrän erilaisia Maxellin kasetteja. Niillä on inhottavan sekavat tyyppimerkinnät.

Tässä valmistajan type I nauhoja:
Vas. ylh. 70/80 vaihteen Maxell UL, johon olen kaverilta kopioinut Hassisen Koneen Kaivarin keikan (27.7.1980). Olin itse myös paikalla, kaveri äänitti kannettavalla (mono-)radiomankalla. Ylh. oik. UR 80-luvun loppupuolelta, peruskauraa. Alh. vas. UD 80-luvun alkupuoliskolta, perus... Alh. oik. UD XL I, parempaa sarjaa samalta aikakaudelta, muistaakseni ihan ookoo nauha.

Alemmassa kuvassa jatkuu vielä normaaliasennon nauhojen sarja versiolla XL I-S, joka olikin sitten jo hyvä nauha; seuraaja tuolle UD XL I:lle.
Ylh. oik. on kromiasennossa käytettävä UD XL II. Alh. vas. seuraajansa XL II-S ja alh. oik. samasta nauhasta uudempi versio, jossa parempaa on lähinnä kultavärin runsaampi käyttö. (hyviä nauhoja nämä)

Taas jatkuu hieman Maxell-sarja alempaan kuvaan. Jostain pöllähti vielä UD II, joka on peruslaadun kromiasentoinen nauha (ei voi olla hyvä).
Sonyn kasetteja löytyi yllättävän vähän. Ylh. oik. Sonyn CDit 90-luvun alusta: "Tähän voi äänitää ceedeitä!" Alh. vas. aina HIFI-lehden testeissä voittanut HF-ES, Sonyn paras normaalinauha. Alh.oik. Metal-ES, legendaarisia metallinauhoja. Hyviä, mutta kipeän kalliita.

BASF oli myös kohtuullisen luotettava valmistaja. Ylh. vas. Basfin perusnormaalinauha 70-luvun puolivälissä. LH = Low Noise, High Output, eli ei tarkoita mitään, mutta sama lyhenne oli silloin monissa perusnauhoissa. Aiemmin oli se LN, eli Low Noise. Ehkä siinä jotain parannusta oli tapahtunut... Ylh. oik. Ferro Super LH 70-luvun lopusta, aikansa parhaimmistoa. Kesk. vas. Ferro Super LH I 80-luvulta, saanut nimeensä tuon määritteen "I", ookoo nauhaa. Kesk.oik. LH Extra I, halpaa perusnauhaa, kasvoton. Alh. vas. CR II-S, hieman parempi krominauha, mutta ei TDK:n tai Maxellin parhaiden tasoinen mielestäni. Alh. oik. Finnvox-studioiden kasetti, joka sisältää Basfin heikompaa krominauhaa. Ei hyvä.

Denonilla oli 80-luvulla kasettisarja, jossa numeron suureneminen povaili parempaa laatua. Heikoin oli DX 1 ja paras DX 8 ja näiden lisäksi löytyi vielä metallinauha DXM.
Tuossa löytämäni esimerkit siitä sarjasta.

Jaahas, tuon verran jaksoin etsiä asiallista matskua, eli on jälleen loppukevennyksen aika ;)

Ylhäällä Tarotin Stigmata-albumi, jonka kylkiäisenä tuli Tavastialta äänitetty live. Bluelight Records julkaisi sen CD:n lisäksi myös tuplakasettina! Alh. vas. Tarharyhmän demo. Jostain se nyt vaan tupsahti. Alh. oik. Memorex-kasetti Amerikasta, jossa mitään ei voi tehdä järkevästi. Ovat kehittäneet erilaisen kotelon. Muistaako kukaan millaisissa pakkauksissa jenkit myi CD:itä alunperin?

Tarot-pakkaus takapuolelta nähtynä ja Memorex avattuna.

Jatkoa piisaa:

Tuossa Memorexin kasetissa on avuliaasti merkitty nauhanopeus, mikä on hieman hauskaa, koska se on tosihifikäyttöön tietenkin aivan liian alhainen, ja peruskuluttajalla ei tietenkään ollut mitään mahdollisuutta soittaa nauhaa millään muulla nopeudella (siinä mielessä onnistunut standardi).

Mielenkiintoinen kysymys on, miksi nopeudeksi on valittu 1 7/8 tuumaa sekunnissa? Okei, aikojen alussa kelanauhan perusnopeudeksi oli vakiintunut 15 tuumaa sekunnissa (koska sentit varmaan keksittiin vasta myöhemmin [witsi]) ja sitä kun jaetaan kahdella tarpeeksi, niin päädyttäneen tuohon lukuun. Mutta kun formaatti on täysin omansa, niin olisihan sen voinut määrittää senteissä (vaikka 5 cm/s) ihan amerikkalaisille piruillakseen. Vaan enhän minä edes tiedä, onko Alankomaat (Philipsin kotimaa) niin menneisyydenvankila, että siellä käytetään tuumia ja paunoja ja sylejä yms. Eli siis kasettinauhan nopeus on puolet siitä, mitä käytetään alimpana mahdollisena neljännestuuman nauhan nopeutena ja leveyskin on puolet eli kahdeksasosatuuma.

Kasettidekkien yleistyminen hifilaitteistossa aiheutti tietysi kysymyksen, miten sitä toistoa voisi vielä parantaa. Dolby-kohinanvaimennus oli jo yrittänyt saada kohinaa jotenkin kuriin. Ja samalla tarjonnut ihmisille mahdollisuuden hieman raikastaa sitä ankeaa saundia jättämällä toistossa Dolbyn pois, jolloin korkeat äänet korostuvat, mutta hauskalla tavalla siten, että hiljaiset korostuvat enemmän kuin kovat (johtuen Dolbyn toiminnasta, se siis ei ole pelkkä yläpään buustaaja äänityksessä, koska silloin tulisi pelkkää säröä, vaan se suhteuttaa buustauksen dynamiikkaan). Tällöin tietysti kohinanvaimentajasta tulee kohinanlisääjaä :)

Dolbyn huono maine ei johdu idean huonoudesta (se on loistava), vaan nauhojen valmistajien kykenemättömyydestä tuottaa saman herkkyyksisiä nauhoja ja samalla tavalla eri taajuuksia toistavia nauhoja. Eli Dolby toimii oikein vain silloin, kun nauhalta tulee takaisin ääni yhtä kovaa kuin se on sinne äänitetty ja samalla taajuusbalanssilla. Tämä toteutui yleensä vain kaikkein kalliimmilla ja parhailla nauhoilla (TDK AD (-X) ja muutamat muut). Kun dekkiin laittoi halvemman nauhan, jonka herkkyys ei riittänyt, tapahtui äänenlaatua inhottavalla tavalla huonontanut ilmiö: saundi tummenee ja "kuivuu". "Kuivuminen" johtuu siitä, että ko. tapauksesssa hiljaiset korkeat äänet vaimenevat vielä kovia enemmän, jolloin kaikenlaiset jälkisoinnit, kaiut ja tauot demppaantuvat entisestään.

Magneettinauhalle tallentamisessa äänenlaatu määräytyy paljolti äänipään tietyssä ajassa "näkemän" nauhapinta-alan mukaan. Eli mitä nopeammin nauha kulkee tai mitä leveämpää se on, sitä suurempi dynamiikka ja taajuusvaste ja vakaus. (tiettyyn rajaan asti, 30 ips ei tarjoa enää valtavaa etua 15 ips:ään nähden, mutta sitäkin käytetään.)

No, tuota hifismin vaatimusta paremmasta toistosta jyrähti täyttämään SONY, kukas muukaan. He keksivät koteloida neljännestuuman nauhan ja laittoivat nopeudeksi 3 3/4 tuumaa sekunnissa. Hyvä idea. Ja valmistivat laitteita tälle formaatille. Ja sortuivat taas samaan kuin Beta-videonauhojen kanssa: eivät antaneet patenttiaan muiden käyttöön!!! Sehän johti formaatin välittömään kuolemaan. Nerokasta. (Artikkelin lopussa dumpataan taas jämät lähimpään sosialistiseen maahan, johon saa elektroniikkaa myydä.) Eräällä ystävälläni on tuollainen Elcaset-nauhuri ja se on varsin toimiva peli. Nauhat armotta kuluvat loppuun jossain vaiheessa, mutta kätevä säätömies tunkee kasettiin uuden nauhan tietty!

Alkuperäinen kasetteihin kehitetty kohinanvaimennus on nimeltään Dolby B. B erottaa sen Dolby A:sta, joka oli studionauhureihin kehitetty monimutkaisempi järjestelmä. Myöhemmin tuli vielä A:ta tehokkaampi C, joka on mielestäni erittäin hyvä järjestelmä, mutta sekin on yhtä haavoittuvainen nauhan huonoudelle ja nauhurin säädöille. (Ja Dolby A:ta seurasi studiomaailmassa Dolby SR, joka tarjoaa hyvällä nauhalla oikein säädettynä suuremman dynamiikan kuin CD-levy!)

Ideaa suuremmasta nauhanopeudesta ei kuitenkaan haudattu tyystin 70-luvulla, vaan sen kaivoi uudestaan esiin TEAC, joka alkoi valmistaa artisteille demontekonauhuriksi neliraitaista kasettinauhuria, jossa kasetti pyöri tuplanopeudella ja on sitä korkeampia ääniä paremmin toistavaa type II -laatua (pyrkimys laajempaan yläpään dynamiikkaan, joka on äänittäessä tärkeä). Lisäksi kaikki neljä raitaa ovat samaan suuntaan ja tietysti jokainen erikseen äänitettävissä. TEAC vaihtoi näille tuotteille brändiksi TASCAM:in. Ensimmäinen malli oli 144, ja sille löytyi yllättävä mannekiini, kun Bruce Springsteen äänitti sillä jossain autiomaamökissään yksin Nebraska-levyn.

Meikäläinen osti seuraavan mallin 244, jossa oli tehty paljon parannuksia, mutta yksi outo valinta: 144:ssä kohinanvaimennuksena oli Dolby B, mutta 244:ssä olikin menty Dolby C:n sijasta DBX-kohinanvaimennukseen, joka ei todellakaan ole yhtä hyvä. Veikkaan lahjontaa. DBX toimii koko taajuusalueella tasaisella kompressiolla äänityksessä ja ekspandoi ääntä taas toistettaessa. Ikävä ilmiö: jos on muuten hiljaista ja basisti vaikka hiljaa humauttaa ala-E:n, niin kuulet selvästi kuinka kohina lisääntyy. Ja todella ärsyttävän selvästi!!! Muutoin loistava peli äänityksen opiskeluun ja demontekoon.

Tällaista tällä kertaa. Päivittyyköhän tämä vielä lisääkin?

Ehkäpä en enää kirjoitakaan muuta kuin uusia päivityksiä tähän... iankaikkisesti.

Erään kasetin matkan pää tien penkalla jossain päin Suomea. 11.8.07.

(Onnistuihan se. Mitenhän ne kommentit saisi vielä kaivettua sieltä alkuperäsestä?)
(Tässä vielä postaus, johon tuolla alussa linkattiin:)

Überkuulilla oli ilmeisesti hieman c-kasetin tunnistamisvaikeuksia. No, silloinhan apuun rientää kaikkien nauhaformaattien arkistojen kuningas: Dada Vinski. Eikä aikaakaan, kun pölyn keskeltä pelmahtaa formaatti jos toinenkin äimistyneen tietokonekansan äimisteltäväksi.

"Mitä nää on?" "Ei noihin mitään binääridataa kyl o laitettu!" yms. huudot kiekuvat ilmassa. Mutta voi veikkoset, noille belsebuubin itsensä kehittelemille formaattien varsinaisille mätäpaiseille me kurjat joskus ysärikytluvulla äänittelimme shittiä sun tättiä digitaalimuadossa. Kyllä, myös c-kasetille (se oli varmasti maailman lyhytikäisin formaatti se [...philips...]).

Ylh. vas. c-kasetti kaikessa komeudesssaan. Ylh. oik.dat-nauha saatanallisessa pienuudessaan. Alh. vas. 8mm data cartridge toimimattomia back-up tallennuksia varten. Ja alh. oik. Hi-8 videonauha, jota sitäkin käytettiin äänitallennukseen niillä kummallisilla herkästi loukkaantuvilla kasiraitadigitaalimankoilla.

Samat muovinpalat toiselta puolelta. Kasettihan näyttää ihan samalta, datti on hieman tylsä, mutta noissa kasimillisissä olisi kyllä ainesta tuohon Überkuulin esilletuomaan mystiseen taideteokseen.

Tässä vielä nostalgian vuoksi vanha kunnon vhs-nauha. Niillekin vedettiin musaa joskus synkällä 90-luvulla, ja voi että me kiroiltiin niin. (vhs on tässä "nurinpäin" siksi, että huomaisimme sen olevan erilainen kuin ko. teoksessa esiintyvä kasetti)